sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kisadieetille vatsataudin vauhdittamana

Kisadieetti piti lähteä liikkeelle huhtikuun puolessa välissä, jolloin dieettiaikaa olisi ollut aika tasan 5 kuukautta. Päätin kuitenkin ottaa vielä hieman lisää varoaikaa ja lähdin hommiin jo tämän kuukauden ensimmäisenä päivänä. Ehdin olla kaksi kokonaista päivää miinuskaloreilla kun vatsatauti pääsi valloilleen. Viime kerrasta on noin 15 vuotta, joten aika mielenkiintoiseen väliinhän se tuli. En pystynyt kahteen vuorokauteen syömään käytännössä mitään ja juomatkin lensivät aika äkkiä pihalle. Pidin yhteensä 4 vuorokautta vapaata salilta, koska eipä sellaisessa paskakunnossa olisi ollut edes turvallista lähteä salille. Paino putosi parissa vuorokaudessa muutaman kilon, mutta paikkasin vajetta kolmantena ja neljäntenä päivänä roskaruualla, jotta sain aineenvaihdunnan takaisin kuntoon ja glykogeenivarastot ja nesteet täyteen. Muutama vuorokausi oli aivan hirveää tuskaa, koska heräsin vähän väliä oksentamaan tai ripuloimaan. En muista, että olisin ikinä saanut näin pahaa vatsatautia.

Se on kuitenkin ohi nyt ja täytyy sanoa, että onneksi tuli tässä vaiheessa, eikä esim. viikko ennen kisoja. Flunssaisena pystyy sentään syömään normaalisti, mutta vatsataudissa homma menee ihan sekaisin ja se saattaa leikata normaalista treeniarjesta ja -syömisestä helposti yli viikonkin.

Kisadieetillä siis ollaan ja katsotaan mihin kuntoon tämä ruho saadaan syksyyn mennessä. Aiemmin on ollut jännitystä ja stressiä ilmassa, mutta ainakin tällä hetkellä pystyn suhtautumaan asiaan melko rennosti. Eniten stressiä ja pohtimista aiheuttaa tekemättömät hommat, mutta koska niitä ei enää pahemmin ole, on olokin helpottanut. Dieetin lisäksi tässä ei ole oikeastaan muuta tekemistä kuin poseharjoittelu ja jossain kohtaa värien kokeilu. Vapaaohjelmaan en aio ekalla kerralla satsata hulluna, vaan keskityn enemmän pakollisiin asentoihin. Viimeistelyäkin täytyy vielä miettiä, mutta pari eri ratkaisukokonaisuutta olen suunnitellut jo ja uskon, että pärjään niillä.

Homma saattaa olla jossain vaiheessa ihan kamalaa, mutta pyrin siihen, että pääsen mahdollisimman helpolla ja vaivattomasti, jotta kroppa jaksaa lavalle asti. Kuntokuvia tulee sitä mukaan kun peilikuva muuttuu tarpeeksi. Lähtökunto on ollut aika sama mitä viimeisissä blogikirjoituksissa on näkynyt.

Alla taas pari videota lähiaikojen treeneistä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti